Olen reilut nelikymppinen kahden lapsen liikuntaan hurahtanut äiti, joka ansaitsee elantonsa toimimalla opettajana Tredussa.
Perheeseemme kuuluvat maailman ihanin miäs, kaksi koiraa sekä ihana hevonen.
Kesällä 2014 päätin lopettaa juoksemisen, taustalla oli monen monta maratatonia. Juoksu vain ei napannut yhtään enää. Olin lähes kaksi kuukautta aktiivista liikuntaa harrastamatta. Totuus on, että lapsillani meni hermo. Piti uudelleen miettiä, mitä teen. Tarvotsen jonkin tavoitteen, jotta jaksan systemaattisesti treenata. Ursula, maailman paras hieroja, innosti minut mukaan Trivateamion toimintaan. Ensi elokuussa tulee täyteen kaksi vuotta Venlan valmennuksessa. Unelma elää ehkä ensi vuonna,
Matka unelmaan on ollut pitkä. En osannut vaparia oikeastaan yhtään aloittaessani. Uinti on edelleen hidasta mutta onnistuu ja siitä on tullut lempilajini. Fillarointi on yes ja samoin tottakai juoksu. Viikossa treenitunteja tulee noin 10-15h.
Tiedän tämän olevan raadollista ja sitoutumista vaativaa touhua mutta.. olen voittanut tässä hommassa itseni sekä sairauden, joka kulki monen monta vuotta elämässäni...
Huomenna ... huomenna hyppään fillarin selkään. Yksi unelma on alkamassa... Siitä vielä lisäää tänään.
Maikku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti